Popedan pitkä tie suomirockin huipulle

Elokuva on elämys aina myös kotisohvalla.

Tamperelainen Popeda on suomirockin klassikkoja, ja yhtye onkin muodostunut eräänlaiseksi suomalaiseksi instituutioksi vuosien varrella. Yhtyeen perusti Pauli “Pate” Mustajärvi jo vuonna 1977, ja siitä lähtien bändi on kolunnut keikkalavoja ympäri Suomea. 40-vuotiaan yhtyeen taipaleeseen on mahtunut monenlaisia vaiheita, sillä bändin on keikkaillut ahkerasti vuosikymmenestä toiseen. Yhtyeen alkuvuosina suomalainen rock otti vasta ensiaskeleitaan ja ammattimuusikoiden leipä oli tiukassa. Bändin jäsenet ovat haastatteluissa kertoneet, ettei Keikkapalkkioitakaan aina maksettu, kuten olisi pitänyt. Kova työ kuitenkin tuotti tulosta, ja bändi on noussut populaarimusiikin historiaan. Pate Mustajärven lisäksi yhtyeen perustajajäseniin kuuluu basisti Ilari Ainiala. Alussa mukana olivat rumpali Kai Holm ja kitaristit Ari Puukka ja Arwo Mikkonen. Kokoonpanosta on nykyisin jäljellä enää Mustajärvi, bändin kantava voima. Alkuvuosina levyä tuottamassa oli mukana kuuluisia nimiä kuten Eppu Normaalin Pantse Syrjä. Nykyisin yhtyeessä soittavat Costello Hautamäki, Jyrki K. Melartin, Pate Kivinen ja Lacu Lahtinen. Popedan historiasta käsin voidaan tarkastella suomalaisen rockmusiikin käänteitä mielenkiintoisella tavalla.

Kaikkien genrejen ulkopuolella

Kun suomalainen yhtenäiskulttuuri alkoi murtua 1950-luvulla kaupungistumisen myötä, uusi tyylilaji suomirock sai alkunsa. Aluksi se edusti kapinaa ja valtavirrasta poikkeavaa nuorisokulttuuria, jota iskelmää kuunnellut vanhempi sukupolvi ei ymmärtänyt. 1960-luvun alussa tuli rautalanka, jonka jälkeen aloittivat Hectorin ja Dave Lindholmin kaltaiset, nykyisin tunnetuiksi vakiintuneet nimet. Alkuvuosina useat artistit esittivät käännöskappaleita ulkomaisista hiteistä, mutta pian suomalaiset sanoitukset vakiintuivat bändien repertuaariin. Suomeksi laulettua musiikkia ei voitu viedä kansainvälisille markkinoille, joten se jäi kotimaisen yleisön kiinnostuksen varaan. Varsinainen härmärockin läpimurto tapahtui Popedan ja muiden bändien myötä 1970- ja 1980-luvuilla. Ruisrock aloitti ensimmäisenä suomalaisena musiikkifestivaalina vuonna 1970, ja festarit toimivat uuden musiikin levittäjinä. Popedan lisäksi tunnettuja aikakauden bändejä olivat muun muassa Dingo, Leevi and the Leavings ja Eppu Normaali. Suomalainen rock on aina ollut omaleimainen yhdistelmä eri vaikutteita. Popeda on sekin ollut aina outolintu, jota on yritetty lokeroida milloin mihinkin musiikkityyliin. Uuden aallon musiikkia oli 1970-luvulla muuallakin, mutta Popedalla oli omanlaisensa soittotyyli. Mustajärvi kumppaneineen otti vaikutteita vanhasta bluesista ja rockista, mutta punkiksi yhtyeen perustaja ei koskaan musiikkiaan halunnut määritellä, vaikka tätä leimaa haluttiinkin siihen lyödä.

Suomirock on omalaatuinen yhdistelmä kansainvälisiä vaikutteita

Pohjoismaisesta viking soundista poikkeava omalaatuinen tyylilaji suomalainen rock on siis kiinnostava yhdistelmä suomen kieltä ja kansainvälisiä musiikkityylejä. Englanniksi laulanut Hanoi Rocks teki poikkeuksen tähän suuntaukseen. Popeda on kiistatta merkittävimpiä aikakauden yhtyeitä, jonka suurimpia hittejä ovat Kersantti Karoliina, Matkalla Alabamaan ja Kuuma kesä, jotka soivat rocklavoilla edelleen. Kuuma kesä on myös äänestetty kautta aikojen suosituimmaksi suomalaiseksi kesähitiksi. Kersantti Karoliina -kappaleessa Popeda kommentoi naisten asepalvelusta, joka tuli mahdolliseksi 1990-luvulla. Yhtyeen laajaan tuotantoon kuuluu yli 20 studioalbumia, kolme livealbumia ja lukuisia singlejä, eikä tuotteliaisuus ehtynyt vuosikymmenten saatossa. Runsaasti keikkaileva Popeda villitsee yleisönsä edelleen eri puolella Suomea: kesäisin bändi heittää parhaimmillaan kuusi keikkaa viikossa. Yhteensä keikkoja on kertynyt jo yli 3 000. Bändin jäsenet sanovat, että takahuoneessa tunnelma on kuitenkin rauhallinen ennen keikan alkua, vaikka lavalla annetaankin palaa. Melankolisuus yhdistettynä räyhäkkään lavaesiintymiseen on ollut myös Popedan menestyksen salaisuus. Suomeksi laulettu alkuaikojen kapinamusiikki on muodostunut tärkeäksi osaksi suomalaista kulttuuria.